Superkivaa Superparkissa
Mari Somero huhtikuu 22, 2016

Seison reunalla ja kerään rohkeutta. Kaukana ovat ajat jolloin uskalsin suuna päänä tehdä voltin tai hypätä uimahypyn viidestä metristä. Nyt pitäisi vain kaatua taaksepäin selkä edellä pehmeiden vaahtomuovikuutioiden sekaan mutta sekin tuntuu ylivoimaiselta. Vieressä kummityttö ja toiset alakouluikäiset lapset suhahtelevat altaaseen tuosta vaan, hurjapäisimmät freestyle-hyppyristä kaksoisvoltilla scootin kanssa.

Kuva: Mari Somero

Olemme lähteneet viettämään aktiivipäivää Superparkiin Vantaalle poikani ja hänen kummitätinsä sekä oman kummityttöni kanssa. Täältä löytyykin kaikkea kaikille; on minigolf-rata rauhallisemmasta menosta pitävälle, lätkätutkaa lämärin vauhdin mittaamiseen, trampoliineja, kiipeilyratoja, boulderointiseiniä ja jopa parkour-rata. Ja kaikkea siltä väliltä.

Kuva: Mari Somero

Superpark toimii koko perheelle ja teini-ikäisetkin innostuvat tästä. Osa nuorista on tullut aktiviteettipuistoon treenamaan omaa lajiaan rennosti kavereiden kanssa. Tänäänkin paikalla näkyy notkeita tyttöjä jotka selvästi harrastavat voimistelua ja hiovat sarjojaan Air track -ilmavolttiradalla. Me kehtaamme heittää muutaman kuperkeikan ja kärrynpyörän sillä välin kun tytöt venyttelevät.

Isot ja pienet vandaalit saavat kerrankin heitellä palloja ikkunaan kun treenaamme osumatarkkuutta kaupunkipelissä. Nyt ikkunan rikkoutuminen on päätavoite, ei epäonninen huti.

Kuva: Mari Somero

Kummitäti haastetaan kiipeilykorttelissa. Läpinäkyvät pleksilasit kiipeilytornin tasanteilla ja laskeminen putkiliukumäestä usean metrin korkeudesta meinaavat huimata aikuista, mutta onneksi kummi pääsee omista päänsisäisistä hidasteistaan yli ja uskaltautuu mukaan. Kolmevuotiaan riemulla ole rajaa kummitätin sylissä laskiessa. Oma suosikkini on tuubimäki, joka sekin ekalla laskukerralla kouraisee kyllä vatsanpohjasta.

Kuva: Mari Somero

Superparkissa vesipullo sekä joustavat vaatteet ovat must, jos aikoo tehdä muutakin kuin nojailla kaiteisiin. Vaahtomuovihippuset tarttuvat sukkiin ja vaatteisiin (ja sukat saattavat hukkua vaahtomuovialtaaseen jos siellä oikein piehtaroi). Hiki tulee helposti kaikessa touhussa, joten keskukseen kannattaa suunnata varustuksessa jossa itsensä voi oikeasti laittaa likoon. Hauskaa voi toki pitää rauhallisemminkin vaikkapa rakentelemalla linnaa suurista pehmopalikoista ja tutustumalla liikennesääntöihin polkuautoradalla.

Kuva: Mari Somero

Vietimme Superparkissa melkein kolme tuntia ja silti tuntui, että aika loppui kesken. Siellä voi siis vierähtää helposti koko päiväkin ja silloin pitää tankata välissä. Rannekkeen avulla aktiviteettihallista voi välillä poistua huilaamaan tai syömään. Me nappasimme tällä kertaa vain banaanit ja mehua välipalaksi mutta keskuksen ravintola Robson’s tarjoilee sekä kahvia, burgereita ja hodareita että arkisin ja lauantaisin kotiruokabuffetin lounasaikaan. Synttärijuhlille ja luokkaretkeläsille löytyy omat täsmäpalvelunsa.

Superparkkeja löytyy jo ympäri maata ja onpa se laajentumassa Ruotsiin asti.

 

Superpark Vantaa, Valimotie 13, http://www.superpark.fi/

Kaikki kuvat: Mari Somero