Helsingin uusklassinen keskusta
Guest Blogger tammikuu 29, 2016

Helsingin rakennuksissa näkyvät kaupungin historian kerrokset. Helsingin empiretyylinen keskusta eroaa huomattavasti Tallinnan ja Tukholman vanhimmista osista, jotka juontavat juurensa jo keskiajalta. Arkkitehtuuri ja asemakaava kertovat paljon kaupungin historiasta – jos tietää, mihin katsoa.

Senaatintorin ympäristö on Helsingin empirekeskustan helmi. Kuva: Ilmar Metsalo
Senaatintorin ympäristö on Helsingin empirekeskustan helmi. Kuva: Ilmar Metsalo
Carl Ludwig Engel piti Senaatintaloa mestariteoksenaan. Nykyisin rakennus toimii valtioneuvoston kansliana. Kuva: Ilmar Metsalo
Carl Ludwig Engel piti Senaatintaloa mestariteoksenaan. Nykyisin rakennus toimii valtioneuvoston kansliana. Kuva: Ilmar Metsalo

Kun Suomen alue oli vuonna 1809 liitetty osaksi Venäjän keisarikuntaa, Helsinki oli varsin mitätön pikkukaupunki. Jopa Viaporin merilinnoituksen väkiluku ylitti kaupungin asukasluvun. Helsingistä tehtiin keisari Aleksanteri I määräyksestä suurruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812, ja pääkaupunki tarvitsi arvoisensa puitteet. Helsingin keskusta rakennettiin ajan muotivirtauksen, antiikista ammentavan uusklassismin ihanteiden mukaan.

Aleksanterinkatua reunustaa rivistö empirerakennuksia. Keisari Aleksanteri I ei olisi halunnut mukaansa nimettyä katua pikkuruiseen Helsinkiin, mutta paikalliset nimesivät kadun hänen kuolemansa jälkeen kuitenkin. Kuva: Ilmar Metsalo
Aleksanterinkatua reunustaa rivistö empirerakennuksia. Keisari Aleksanteri I ei olisi halunnut mukaansa nimettyä katua pikkuruiseen Helsinkiin, mutta paikalliset nimesivät kadun hänen kuolemansa jälkeen kuitenkin. Kuva: Ilmar Metsalo
Helsingin yliopiston päärakennuksen uusklassinen aula. Kuva: Ilmar Metsalo
Helsingin yliopiston päärakennuksen uusklassinen aula. Kuva: Ilmar Metsalo

Tärkeimmät herrat Helsinkiä rakennettaessa olivat asemakaavan suunnittelija Johan Albrecht Ehrenström sekä saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludwig Engel, joiden päätyöksi muodostui Senaatintorin ympäristön suunnittelu. Ruotsin vallan aikana torin eteläpuolen rakennettujen kivitalojen julkisivut uusittiin ja niihin lisättiin kerroksia. Harmaa mansardikattoinen Sederholmin talo on ainoa 1700-luvun asussa säilynyt kivitalo torin laidalla. Senaatintorin reunoille rakennettiin Senaatintalo ja  Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston päärakennus. Keskellä kohoava tuomiokirkko on sekin Engelin käsialaa, joskin suunnitelmia muutettiin arkkitehdin kuoleman jälkeen.

Senaatintorin ympäristön lisäksi Engelin suunnittelemia suuria kokonaisuuksia Helsingissä ovat Merikasarmi ja Kaartin kasarmi. Merikasarmin tiloissa Katajanokalla toimii nykyisin Suomen ulkoasiainministeriö. Kuva: Ilmar Metsalo
Senaatintorin ympäristön lisäksi Engelin suunnittelemia suuria kokonaisuuksia Helsingissä ovat Merikasarmi ja Kaartin kasarmi. Merikasarmin tiloissa Katajanokalla toimii nykyisin Suomen ulkoasiainministeriö. Kuva: Ilmar Metsalo
Antiikin vaikutteet näkyvät empiretyylisten rakennusten julkisivuissa. Kuva: Ilmar Metsalo
Antiikin vaikutteet näkyvät empiretyylisten rakennusten julkisivuissa. Kuva: Ilmar Metsalo

1800-luvun puoliväliin tultaessa Helsinki oli saanut uuden empiretyylisen keskustan, näkyivät vaikutteet keisarikunnan pääkaupungista Pietarista. Empiretyylisten rakennusten bongailu antaa myös kuvan siitä, kuinka pieni Helsinki 1800-luvun alkupuolella oli: Senaatintorilta ei tarvinnut kävellä montaa korttelia, niin rakennukset olivat jo matalia puutaloja.

Kirjoittanut Ilmar Metsalo.

Lue lisää vieraskynä Ilmarista