Kaksi keidasta keskellä kaupunkia
Emmi Kallio maaliskuu 7, 2016

Tropiikin lämpö ja kosteus, sirkkojen sirinä ja tuoksuja kaukaisilta mailta. Oletko koskaan ajatellut, että tällaista voi löytää keskellä Helsingin sykettä? Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja Helsingin kaupungin Talvipuutarha ovat kaksi keidasta keskellä kaupungin hälinää, jotka houkuttelevat niin isoja kuin pieniä talviseen elämysretkeen tropiikin maailmaan.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Emmi Kallio
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Emmi Kallio

Suomen ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha sai alkunsa Turussa jo vuonna 1678, mutta puutarha ja sen kasvit siirrettiin Helsingin Kaisaniemeen vuonna 1829 Turun palon jälkeen. Uusi puutarha avattiin Kaisaniemessä yleisölle 1833. Alkuvuosinaan puutarha rakennettiin puurakennuksiin, mutta 1800-luvun lopulla Gustaf Nyström suunnitteli puutarhaan Palmuhuoneen, joka on nykyisen puutarhan vanhin osa. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa on noin 1300 eri kasvikantaa sisäpuutarhoissa.

Puutarha on jaettu 10 kasvihuoneeseen ja huoneet ovat luokiteltu eri teemojen mukaan. Jokainen kasvi on merkattu omalla nimilapullaan. Valkoiset nimilaput tarkoittavat yleiskasveja, keltainen väri hyötykasveja eli sitä, että kasvia käytetään maailmanlaajuisesti johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Punainen väri osoittaa, että kasvi on uhanalainen. Varo pääkalloilla merkittyjä kasveja! Nämä ovat myrkyllisiä lajeja.

Keltainen nimilappu tarkoittaa hyötykasvia. Kuva: Emmi Kallio
Keltainen nimilappu tarkoittaa hyötykasvia. Kuva: Emmi Kallio

Astuessamme sisään Palmuhuoneeseen tuntuu kuin olisimme astuneet eri maailmaan. Ulkona on aurinkoinen mutta kylmä talvipäivä mutta sen unohtaa sillä sekunnilla, kun astuu ensimmäiseen kasvihuoneeseen sisään. Lämpö ja trooppinen kosteus on se, joka ensimmäisenä lyö aistini ällikällä. Alkushokin jälkeen alan huomaamaan muita asioita; kasvien erilaiset tuoksut, kosteuden tunteen iholla, sirkkojen sirinän. Mietin itsekseni jos sirkat ovat oikeita, mutta tulen siihen tulokseen, että huoneessa on ääniefekti tuodakseen aitoa tunnelmaa puutarhaan. Tässä huoneessa saamme nähdä muun muassa kaakaopuun, jonka hedelmät pikkuhiljaa alkaa muuttumaan kypsän keltaisiksi ja monta metriä korkeita bambuja. Kesällä nämä bambut voivat kasvaa jopa puoli metriä päivässä! Tämän huoneen kasvit kamppailevat valosta ja sen takia myös bambuja harvennetaan ahkerasti. Osa tästä harvennetusta bambusta toimitetaan ravinnoksi Korkeasaareen pikkupandojen iloksi.

Kaakaopuun lehdet kurkottavat korkeuksiin. Kuva: Emmi Kallio.
Kaakaopuun lehdet kurkottavat korkeuksiin. Kuva: Emmi Kallio

Seuraavassa huoneessa astumme sisään savannien maailmaan. Trooppinen lämpö ja kosteus muuttuu kuivemmaksi lämmöksi ja uudet tuoksut täyttävät mieleni. Savannihuoneessa seurataan samoja vuodenaikoja kuin savanneilla oikeasti, joten tällä hetkellä huoneessa on meneillän kuivakausi. Väriä ei ole paljon ja monien kasvien lehdet ovat pudonneet kauan sitten. Kasvien seasta kurkistaa kuitenkin kaksi mielenkiintoista savannieläintä, kirahvi ja sarvikuono. Huoneessa asustaa myös koko puutarhan myrkyllisin kasvi: Abrus Precatorius eli Paternoster. Kasvi näyttää silmissäni hyvin viattomalta, mutta oppaamme näyttää meille mukanaan tuoneita punaisia siemeniä ja kertoo, että nämä voivat tappaa ihmisen hetkessä jos siemenien neste pääsee ihmisen verenkiertoon. Joissain Afrikan maissa näitä siemeniä käytetään edelleen nukkien silminä ja rukousnauhoissa.

Kirahvi on tuttu näky savanneilla. Kuva: Emmi Kallio
Kirahvi on tuttu näky savanneilla. Kuva: Emmi Kallio

Jos kasvit kilpailivat valosta Palmuhuoneessa niin Aavikkohuoneessa kilpaillaan vedestä. Tämä kilpailu ei ole yhtä näkyvä, mutta luonnossa näiden kasvien juuret ulottuvat pitkälle, pitkälle maan alle, jopa 30 metrin syvyyksiin yrittäessään ulottua pohjaveteen asti. Tässä huoneessa opimme, että aavikossa voi selvitä löytämällä kolme kasvia: Welwitchian, Aloë Veran tai Kaktuksen. Welwitchiaa kutsutaan eläväksi fossiiliksi, koska kasvi on elänyt maapallolla jo dinosaurusten aikaan ja tämä kasvi varastoi vettä juuristossaan. Aloë Veran lehdet koostuvat 99% vedestä kun taas kaktus säilöö vettä varsissaan.

Kävellessä huoneiden läpi huomaa ihania yksityiskohtia. Kuva: Emmi Kallio
Kävellessä huoneiden läpi huomaa ihania yksityiskohtia. Kuva: Emmi Kallio

Saarihuone on täynnä endeemisiä lajeja eri saarilta, enimmäkseen Kanariansaarilta ja Madagaskarilta. Huoneessa on enmmän uhanalaisia kasveja kuin missään muissa huoneissa. Yksi näistä on Abutilon Pitcairnense Pitcairnen saarelta, joka oppaamme mielestä on yksi puutarhan arvokkaimmista. Vuonna 2003 luultiin, että tämä kasvi on kokonaan hävinnyt maailmasta, mutta tutkijoiden kartoituksen jälkeen saarelta löytyi 1 ainut kappale. Tutkijat päättivät ottaa kasvista pistokkaita tulevaisuutta varten ja hyvä, että ottivat: vähän tämän jälkeen saarta riepotteli hirmumyrksy, jossa viimeinen alkuperäinen kasvi kuoli. Pistokkaiden ansiosta kasvi kuitenkin säilyi ja nyt niitä on kasvatettu niin paljon, että Pitcairnen saarelle on istutettu kasvi takaisin.

Kevätauringon kaunista valoa. Kuva: Emmi Kallio
Kevätauringon kaunista valoa. Kuva: Emmi Kallio

Kaisaniemen Kasvitieteellisen puutarhan ehkä kuuluisin huone on Lummehuone. Keskellä huoneen lämpöä on iso pyöreä allas, joka nyt maaliskuussa näytti kauniilta mutta tavalliselta suihkulähteeltä. Elokuussa asia on toinen, kun Parananjättilumpeet, jotka ovat muun muassa selviytyneet toisen maailmansodan pommituksista, ovat komeimmassa loistossaan. Jättilumme kukkii kaksi päivää: ensimmäisenä yönä kukka avautuu valkoisena, sitten se sulkeutuu päiväksi ja avautuu seuraavan kerran vaaleanpunaisena. Parananjättilumpeen lehdet voivat olla jopa 2 metriä halkaisijaltaan ja kantaa 70 kg painon! Viimeiset jättilumpeen lehdet säilyvät noin joulukuun alkuun.

Jättilumpeet koristavat tätä allasta elokuusta joulukuuhun. Kuva: Emmi Kallio
Jättilumpeet koristavat tätä allasta elokuusta joulukuuhun. Kuva: Emmi Kallio

Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha, https://www.luomus.fi/fi/kaisaniemen-kasvitieteellinen-puutarha
Sisäänkäynnit: Unioninkatu 44 ja Kaisaniemenranta 2
Kasvihuoneiden talviaukiolot: ma suljettu, ti-ke 10-16, to 10-18, pe-su 10-16
Liput: 9€ / 6€ / 4,50€. Ulkopuutarhaan vapaa pääsy ympäri vuoden.

Talvipuutarhan lumoa

Talvipuutarhassa on samaa trooppista taikaa kuin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kylmä viima on ollut matkaseuralaisena Kaisaniemestä asti ja en voi kuin ilahtua nähdessäni Talvipuutarhan lasisen loisteen auringonpaisteessa. Emme jää ihailemaan kaunista rakennusta ja edessä avautuvaa mahtavaa näkymää Töölönlahdelle, vaan astumme ovesta sisään. Kylmentyneet varpaamme kiittävät kun trooppinen kosteus toivottaa meidät tervetulleiksi.

Talvipuutarha. Kuva: Emmi Kallio
Talvipuutarha. Kuva: Emmi Kallio

Helsingin kaupungin ylläpitämä Talvipuutarha on toinen keidas keskellä kaupunkia. Talvipuutarhassa on yli 200 lajia, jotka ovat jaettu kolmeen huoneeseen. Palmuhuoneessa viihtyy palmuja ja puutarhan vanhimmat kasvit kameliapuut, jotka ovat yli 100 vuotiaita. Länsisiipi on koti muun muassa vanhan ajan huonekasveille, kääpiöpalmuille ja uljaalle kuningasmagnolialle. Kaktushuoneessa kaktukset ja mehikasvit viihtyvät keskenään.

Kaktushuoneen tunnelmaa. Kuva: Emmi Kallio
Kaktushuoneen tunnelmaa. Kuva: Emmi Kallio

Kaktushuoneessa avautuu kaunis näkymä: kymmenet eri kaktuslajit koristavat huoneen molempia seiniä, keskellä on korkeampia, vihreitä kasveja ja oven puoleista seinää koristaa orkideoiden kukkameri. Talvipuutarhassa on omanlaisensa tunnelma, koska vierailumme aikana näemme niin vanhempia kuin nuorempia vierailijoita, matkailijoita ja opiskelijoita oppikirjojen ja tietokoneiden ääressä. Astumme jopa keskelle valokuvaustuokiota! Täällä orkideoiden kauneutta ja paljoutta ei voi sanoin kuvailla.

Kaktusten keskellä. Kuva: Emmi Kallio
Kaktusten keskellä. Kuva: Emmi Kallio
Myös kaktukset voivat olla värikkäitä. Kuva: Emmi Kallio
Myös kaktukset voivat olla värikkäitä. Kuva: Emmi Kallio

Palmuhuoneessa kosteus tekee itsensä tunnetuksi lämmön, mutta myös katosta ja lehdistä tippuvien vesipisaroiden ansiosta. Tunnen itseni vihreyden ympäröimäksi ja toisella puolella huonetta kuulen suihkulähteen sorinan. Kun suljen silmäni voin melkein kuvitella olevani maailman toisella puolella, sademetsän ympäröimänä.

Talvipuutarhassa voi vaikka nauttia omia eväitä. Kuva: Emmi Kallio
Talvipuutarhassa voi vaikka nauttia omia eväitä. Kuva: Emmi Kallio

Talvipuutarhan Länsisiivessä on monta pöytää, jossa voi istahtaa hetkeksi ja nauttia kasvihuoneen tunnelmasta. Kierrettyämme tämän huoneen palaamme Palumhuoneeseen, jossa kasvihuoneen parveke on juuri vapautunut. Kiipeämme kiertelevät rappuset ylös kunnes edessämme avautuu aivan toisenlainen näkymä. Tuntuu, että olemme puiden yläpuolella ja tästä näkymästä pääsee ihailemaan itse kasvihuonetta ihan eri tavalla. Alapuolellamme suihkulähde jatkaa sorinaansa ja huomaamme, että altaassa uiskentelee isoja karppeja.

Parvekkeelta on hienot näkymät Palmuhuoneeseen. Kuva: Emmi Kallio
Parvekkeelta on hienot näkymät Palmuhuoneeseen. Kuva: Emmi Kallio
Itse rakennus on myös kuvankaunis. Kuva: Emmi Kallio
Itse rakennus on myös kuvankaunis. Kuva: Emmi Kallio

Vaikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja Talvipuutarha ovat ihan ydinkeskustan vieressä niin nämä ovat olleet ensimmäiset vierailuni kohteisiin. On vaikea ymmärtää miksi näissä ei ole tultu vierailtua aiemmin, koska puutarhat ovat kuin portti toiseen maailmaan lämmön, tuoksujen ja eksotiikan keskelle. Kuten oppaamme Kaisaniemessä sanoi ”Vierailu puutarhassa on kuin ekologinen ja halpa etelänmatka” .

Talvipuutarha, http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/muu-vapaa-aika/seikkaile/talvipuutarha/talvipuutarha
Hammarskjöldintie 1
Aukioloajat: ma suljettu, ti 9-15, ke-pe 12-15, la-su 12-16. Ruusutarha kesällä 7-21
Vapaa pääsy